Yhteistyötä lähellä ihmistä

S-ryhmä ja Suomen Punainen Risti ovat tehneet yhteistyötä 2003 lähtien. Nykyinen sopimuskausi kattaa vuodet 2009-2012. Kumppanuus merkitsee yhdessä toimimista ja molemminpuolista yhteistyötä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.

HOK-Elannolle oli selvää ensimmäisen sopimuksen solmimisesta lähtien, että yhteistyön halutaan olevan toiminnallista.

- Rahan lahjoittamisen sijaan toiminnan piti olla sellaista, että siinä aidosti tapahtuu jotakin. Tärkeää oli myös, että hankkeesta tulisi HOK-Elannon näköinen, arkipäivässä kiinni oleva ja vastuullisuutta korostava, HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen kertoo.

S-ryhmän näkökulmasta yhteistyökumppanuuden tavoitteena on tuoda Punaista Ristiä entistä lähemmäksi asiakasomistajaperheitä ja S-ryhmän henkilökuntaa. Osaamisen jakaminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin antamassa Turvapassi-koulutuksessa. Sadat kaupan alan ammattilaiset ovat saaneet ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta, jonka ansiosta Suomessa on jo pelastettu ihmishenkiä.

S-ryhmän nimikkoprojekti Punaisessa Ristissä on jäsenhankinnan tukeminen, mutta S-ryhmä tukee merkittävästi myös Punaisen Ristin vuosittaisia kampanjoita, esimerkiksi Nälkäpäivää ja Punaisen Ristin viikkoa. Tukeakseen SPR:n paikallista toimintaa yksittäiset kaupat ja marketit tarjoavat Punaisen Ristin osastoille mahdollisuuksia esimerkiksi tilojensa käyttöön keräysten ja kampanjoiden aikana.

HOK-Elannon yhteiskuntavastuun kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. HOK-Elannon ja SPR:n kouluprojekti "Paljon väliä" vuosina 2003-2005 keskittyi kouluissa tapahtuvaan vertaissovitteluun ja turvallisuuteen. "Tärkeät minuutit" vuosina 2006-2008 taas keskittyi ensiapuun ja rohkeuteen auttaa hätätilanteissa. Hankkeen tiimoilta noin 8900 nuorta pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sai ensiapuperehdytyksen.

Keväällä 2009 HOK-Elanto ja Punainen Risti käynnistivät LäksyHelppi-hankkeen, jolla tuetaan erityisesti maahanmuuttajien koulunkäyntiä pääkaupunkiseudulla. Hankkeella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja parantamaan motivaatiota koulunkäyntiin. Monikulttuurista nuorisotoimintaa vahvistavan hankkeen tavoitteena on perustaa yhteensä viisitoista läksykerhoa.

- Monikulttuurisuuden suhteen pääkaupunkiseudun todellisuus erkanee kiihtyvällä vauhdilla muusta Suomesta: vuonna 2025 lähes joka neljäs alueen asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. HOK-Elannossa monikulttuurisuus on jokapäiväinen asia, ja haluamme osaltamme edistää suvaitsevaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa, Levänen kertoo.



Kuva Ari Räsänen